Teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunta (TP)
Kannanotto Euroopan yhteisöjen komission valmisteluasiakirjaan (EU 2020 -strategiaa koskeva kuuleminen)
Lisäarvon tuottaminen käyttämällä osaamista kasvun perustana
Koulutuksen korkeaan laatuun tulee panostaa kaikilla koulutustasoilla. Tämä on huomioitava peruskoulutuksessa, toisen asteen koulutuksessa sekä korkeakoulutuksessa, aikuis- ja täydennyskoulutusta unohtamatta.
Perustutkimukseen ja tuotekehitykseen on varattava riittävästi voimavaroja. Samalla on huomioitava yritysten ja korkeakoulujen yhteiset soveltavan tutkimuksen hankkeet.
Innovaatiotoiminnan edellytyksiä on parannettava ratkaisemalla siihen liittyvät kannustin- ja immateriaalioikeusongelmat.
ICT-infrastruktuuria ja sovelluksia on kehitettävä edelleen ja niiden hyväksikäyttöä on edistettävä teollisuudessa, palveluissa ja erityisesti julkisella sektorilla.
Uusien mahdollisuuksien antaminen ihmisille osallistuvassa yhteiskunnassa
Sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmiä on kehitettävä työmarkkinoiden joustavuuden ja rakennemuutosten kielteisten vaikutusten torjumiseksi. Joustaminen ei saa merkitä työ-ehtojen heikennyksiä. Se johtaisi epätasa-arvoon palkansaajien kesken ja yritysten väliseen epäterveeseen kilpailuun. Joustojen lisääntyminen ei saa johtaa turvattomuuden kasvuun, vaikkakin turvarakenteita voidaan kehittää.
Strategian on tähdättävä tehokkaaseen sosiaalipolitiikkaan eli sosiaalisten oikeuksien ja työelämän oikeuksien puolustamiseen ja edistämiseen sekä köyhyyden poistamiseen.
Taloudellisesta kriisistä toipuminen ei saa johtaa puutteellisten työehtojen ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntymiseen.
Elinikäisen oppimisen valmiuksia on luotava jo peruskoulutuksesta lähtien. Työelämän tulee tarjota mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja kehittymiseen.
Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja innovatiivisen yrittäjyyden edellytyksiä pitää parantaa. Itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ei kuitenkaan saa rakentaa mekanismia, jonka avulla työntekijä ulkoistetaan yrittäjäksi, jotta työehtoja voitaisiin heikentää ja yrittäjänriskiä siirtää työnantajalta työntekijälle.
Yritystason neuvottelujärjestelmiä on kehitettävä siten, että ne ovat toimivia, tasapuolisia ja yhteistyöhön perustuvia.
Kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luominen
Kestävää ja ympäristöystävällistä teollisuustuotantoa tulee vahvistaa. Siitä pitää tehdä vientituote. Energia- ja tuotantotehokkuutta on parannettava. Lisäksi raaka-aineiden ja lopputuotteiden kierrätettävyys on nostettava yhdeksi tulevaisuuden vihreämmän teollisuuden perusominaisuudeksi.
Luotaessa uutta ja vihreämpää taloutta ympäristö-, energia- ja ilmastoteknologioiden avulla, on myös olemassa olevan teollisuutemme toimintaedellytyksiä ja uudistamis-mahdollisuuksia kehitettävä ja vahvistettava. Teollinen perusta ja osaaminen ovat pohja menestyvän palvelusektorin synnylle Euroopassa.
Keskeistä Suomen kannalta on myös se, että puun kaltaisten uusiutuvien ja hiiltä sitovien biomateriaalien jalostaminen nähdään oleellisena osana tulevaa vihreää kasvua Euroopassa.
Päästökauppaan, päästöjen vähentämiseen, transaktioveroihin ja muihin vastaaviin järjestelmiin sitoutuessaan EU:n on huolehdittava siitä, ettei Euroopan teollisuus joudu muita huonompaan asemaan.
Rahoitusmarkkinat tarvitsevat sääntelyä ja valvontaa. Markkinoiden on palveltava reaali-taloutta, erityisesti investointeja moderniin teollisuuteen.
Talouspolitiikan koordinointi EU:n sisällä on tarpeen työllisyyden ylläpitämiseksi ja vero-politiikan alueella haitallisen verokilpailun estämiseksi.
Logistista infrastruktuuria Euroopan sisällä on edelleen voimakkaasti kehitettävä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Siitä on tehtävä Euroopalle kilpailuetu.
Julkiset peruspalvelut on pidettävä yhteiskunnan vastuulla ja spekulatiivisten rahoitus-järjestelyjen ulkopuolella.
Strategian toteuttaminen
Uusi strategia on ankkuroitava aiempaa paremmin yhteiskuntaan. Kansallisten parlamenttien ja työmarkkinaosapuolten on oltava mukana sen valmistelussa ja toteutuksessa.
Talouden elvyttämistä tulee jatkaa, kunnes toipuminen talouskriisistä on kestävällä tavalla alkanut ja rahoitussektorin vakaus palautunut.
Euroopan osien, myös Pohjoismaiden, erityispiirteet on otettava strategiassa huomioon.
Komission aloitteen edelläkävijämarkkinoista (Lead Market Initiative, KOM (2007) 860) tulisi muodostaa oleellinen osa tulevaa strategiaa. Aloitteessa on identifioitu tulevia kasvualoja, joihin panostaminen on erityisen perusteltua. Mukana on teollisuudenaloja, joilla kasvupotentiaali on Suomessakin suuri.
EU 2020 -strategian on keskityttävä Euroopan hyvinvointijärjestelmän vahvistamiseen, taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen mukaisten investointien edistämiseen, kestävän teollisuuspolitiikan luomiseen, tietoon perustuvan talouden kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, jotta työpaikat säilyisivät Euroopassa.
|
